Turkkitalkoot

Nyt sitten viimein juttua koirien kynimisestä.

Pojat ennen käsittelyäni

 Perjantaina kulutin kaksi tuntia Hupun turkin kimpussa. Meinasi kyllä epätoivo iskeä, kun ekaa kertaa leikkasin saksilla koiralta turkkia päältä eikä siitä tuntunut tulevan hyvännäköistä millään. Tai ekaksi epätoivo meinasi iskeä, kun tuntui ettei se turkki lopu ollenkaan. Kerroksia oli vaikka kuinka monta! Sitten kun vihdoin alkoi turkki vähetä, iski kauhea pelko siitä, että koirasta tulee rumin otus ikinä mun takia. Onneksi Hupu oli rauhallinen tapaus ja antoi mun leikellä ihan rauhassa. Tunnin jälkeen se alkoi jo torkahdella siihen lattialle! En olisi niin arasta koirasta uskonut, mutta sanoinkin sille, etten aio satuttaa sitä, että ottaa vaan ihan iisisti. Ehkä se uskoi mua?

Hupun turkki

 Hupu oli todella iloinen, kun päästin sen takaisin veljestä seuraan. Jätkä yritti heti pistää leikiksi Lupun kanssa. Veikka tosin oli aivan ihmeissään Hupun uudesta lookista ja nuuskutteli tarkkaan joka kohdan kynitystä selästä. Siinä poikia katsellessani tulin siihen tulokseen ettei tuo Hupu nyt kai niiiiiin ruma sentään ole mun jäljiltä...?

"Mitä se teki sulle?"

Alaston Hupu ja turkillinen Lupu

 Maanantain sitten oli Lupun vuoro. Se olikin sitten, vastoin mun odotuksiani, se vaikeampi tapaus. Tiesin, että Lupu on arempi, mutta en tiennyt, että se on niin arka. Raukka pissasi alleen(!), kun vein sen vessaan, jotta saisin leikata rauhassa, ilman kymmentä avustajaa. Juttelin Lupulle paljon kaikenlaista ja kerroin sille mitä teen ja ettei se satu ollenkaan. Siinä se kyyhötti lattialla ja vaan odotti, että lopettaisin. Silittelin sitä välillä ja lipsuttelin ihan ajan kanssa. Oli vähän pakkokin, kun Hupun saksimisen jäljiltä mun peukalossa on edelleen joku hermo puristuksissa, koska sormi on koko ajan puutunut eikä oikein meinaa kestää enää uudestaan saksien käyttämistä. Vaikka tekniikka olikin jo tutumpi, niin aikaa kului silti se pari tuntia. Tällä kertaa kuitenkin aran koiran ja mun kärsineet sormen takia.  Onneksi Lupu selvisi hommasta ilman sen suurempia traumoja ja kaikki rastat ja takut saatiin leikattua pois muun turkin mukana.

Onnellinen Lupu <3

Meidän pienet lampaat