tiistai 24. heinäkuuta 2012

Katti-Kati-Katti

Käytiin Katin kanssa kävelyllä kylässä. Tarkoituksena oli törmätä muutamaan kulkukissaan, jotta näkisin vähän miten Kati suhtautuu kissoihin. Törmättiin pääasiassa pentuihin, joita näyttää olevan paljon. Ne eivät juurikaan kiinnostuneet koirasta, vaan istuskelivat jossain kauempana eivätkä suostuneet liikkumaan, jotta Kati oli saanut niistä vainun. Niinpä Katin mielenkiinto oli kaikkialla muualla sillä aikaa, kun minä bongailin kissoja ja yritin kutsua niitä, jotta ne liikahtaisivat edes hitusen.

Kylä illan hämärtyessä

Yhden aikuisen kissan hokasin istumassa kanalassa, mutta siihen en saanut mitään yhteyttä. Se tuntui yhtä kyllästyneeltä elämäänsä kuin ne kanat, jotka kulkivat kissan jaloissa. Ei varmaan tarvitse kertoa, missä kunnossa tämä kanala on... Ihmettelen, että kissan hajuaisti kestää siellä istumisen.

Katilla riitti intoa ja vauhtia
Eräässä notkelmassa meitä karkuun pomppi useampi kissanpentu pitkässä heinikossa. Katin reaktio oli sama kuin millä tahansa podencolla: Perään! Päästin Katia jonkun matkaa sinne heinikkoon (pennut olivat jo poistuneet näköpiiristä), jolloin kissaemo rynnisti puun alta suoraan Katin nenän eteen komeasti sähisten ja tassu ylhäällä. Kati säikähti ja hyppäsi mun jalkojen taakse karkuun. Kissan jäätyä paikoilleen Kati yritti rynnistää tekemään tuttavuutta. Kissa teki hyökkäystä muistuttavan eleen ja Kati perääntyi. Tämän jälkeen Kati seisoi aivan lunkisti kissan edessä ja heilutti varovaisesti häntää. Kun kissa vain tuijotti paikoillaan, ei Katia jaksanut kiinnostaa, vaan se aloitti muiden hajujen tutkimisen. Väittäisin siis, että Kati tulee hyvin toimeen kissojen kanssa, kun sille vaan opettaa kuinka niiden seurassa käyttäydytään. Myös kissat, jotka osaavat kertoa Katille, mikä määrä tuttavuutta on sallittua, olisivat ihanteellista seuraa tälle tytölle, jos sen kissaperhe haluaa adoptoida.

Kissaemo sähäkkänä


Ja mitä siihen siamilaiseen tulee, josta kirjoitin jonkun aikaa sitten, se on selkeästi tämän heinikkopentueen isä. Yksi pennuista oli väritykseltään aivan täydellinen siamilainen maskeineen ja tummine häntineen. Ruumiinrakenne muistutti hoikkaa maatiaista, mikä selittyy äidillä, joka näytti ihan ns. tavalliselta kissalta.


Kati nuuskuttelee


1 kommentti: